|
Alkuun
Ensimmäinen osa
Toinen osa
Kolmas osa
Neljäs osa
Viides osa
Kuudes osa
Seitsemäs osa
Kahdeksas osa
Yhdeksäs osa
Kymmenes osa
|
Jukolan viestin tervehdys 400-vuotiaalle Helsingille
Kaukametsäläiset ry piti ensimmäisen vuosikokouksensa joulukuussa 1949 ja sitä ennen johtokunta - seitsemän miestä Aleksis Kiven mukaisesti - oman kokouksensa. Tapanilan Erä oli valmis seuraavan viestin järjestäjäksi. Kaukametsäläiset nimesi puheenjohtajansa Erkki Pekkasen kilpailun valvojaksi, jota tehtävää hän hoiti sitten koko 1950-luvun.
Vuoden 1950 Jukolan viesti oli valittu Helsingin kaupungin 400-vuotisjuhlien (11.6.) yhdeksi tapahtumaksi. Suunnistajat marssivat jälleen lauantai-iltana Aleksis Kiven patsaalle, jolla vietetyn juhlahetken tervehdykset esittivät Suomen Suunnistusvaliokunnan puheenjohtaja
Lauri Antero ja Helsingin kaupunginjohtaja Erik von Frenckell. Aleksis Kivi seuran sihteeri
Erkki Saure piti puheen ennen seppeleen laskua.
Patsaalta viestinviejät kuljetettiin vaihtopaikoilleen ja aloittajat Nurmijärven Palojoelle Aleksis Kiven syntymämökille. Kello 24 alkanut viesti kulki Seutulan, Keimolan ja Lahnuksen kautta Vantaan Myllykoskelle, jonne 62 joukkueesta 45 selviytyi. Helsingin Suunnistajat uusi voittonsa. IK Örnen hävisi noin 11 ja kolmas, Sibbo Vargarna jo 40 minuuttia. HS selvitti 81,5 kilometrin reitin ajassa 11.59.08.
Kymenlaaksosta viestiin osallistuivat Myllykosken Kilpa-Veikot ja Kouvolan Urheilijat, joka oli lopputuloksissa 14:s, reilut kaksi tuntia HS:lle hävinneenä. MyKV:n kolmannen osuuden suunnistanut Veikko Hasu kilpailee vielä tänä päivänäkin H75-sarjassa. Hän muisteli, että kyllä tuosta viestistä loppuun asti selvittiin, mutta reilusti hävittiin voittajalle.
Sunnuntai-iltana Helsingin Suunnistajien voittajaseitsikko juoksi Helsingin Stadionille ja luovutti Jukolan viestin tervehdyksen 400 vuotiaalle Helsingille. Tervehdyksen otti vastaan
ylipormestari Eero Rydman. Tervehdys esitettiin Suomen ja Hollannin jalkapallomaaottelun yhteydessä lähes 20000 katsojan läsnä ollessa. Se oli merkittävä tapahtuma suunnistuksen ja Jukolan viestin kannalta. Suomi muuten juhli jalkapallossa 4-1 voitolla.
Tästä alkoi Jukolan viestin tervehdysten sarja, jossa 55:s luovutettiin Jämillä. Tervehdykset ovat syntyneet useimmiten Kauko Ruutsalon ja hänen jälkeensä Matti Salmenkylän ideoimina. Parhaiden joukkueiden eräs unelma on päästä Jukolan voittajana luovuttamaan tervehdys ennalta valitulle yhteisölle. Tervehdyksen lukee yleensä voittaja-ankkuri.
Tänä keväänä Jämillä tervehdyksen luki ääni väristen ja välillä katketen Kalevan Rastin kuudennen osuuden suunnistanut, haminalaissyntyinen Simo Martomaa. Martomaan ääni
ja silmänurkkaan nousseet kyyneleet kertoivat kuinka tärkeää hänelle oli päästä lukemaan tervehdys. Martomaa on kaksi kertaa viime vuosien aikana jäänyt KR:n ankkurina Jukolan kirissä kakkoseksi.
Jukolan viestin tervehdys on 1980-luvulta lähtien painettu karttoihin, jotka suunnistajat saavat Jukolan viestin päätyttyä. Näissä kartoissa ovat kaikki viestirastit ja selvitys niiden käytöstä osuuksittain ja hajautuksittain. Aikoinaan sai viestin jälkeen pelkästään oman osuutensa kartan, jopa sen, jonka kanssa oli reittinsä kiertänyt. Kansiostani löytyvät vanhat
Jukolan kartat ovat kurttuisia ja osin nuhrautuneita. Silloin ei ollut hyviä karttasuojuksia.
Seppo Bütt
Kaukametsäläinen 117
|
