|
Alkuun
Ensimmäinen osa
Toinen osa
Kolmas osa
Neljäs osa
Viides osa
Kuudes osa
Seitsemäs osa
Kahdeksas osa
Yhdeksäs osa
Kymmenes osa
|
Kaukametsäläiset perustettiin Jukolan viestiä varten
Onnistuneen Suurkisaviestin jälkeen 7-osuuksisen Jukolan viestin idea eli ja kilpailun suunnittelu jatkui. Pääkaupunkiseudun seuroissa ymmärrettiin, että Jukolan viestin järjestäminen vaatisi oman yhdistyksen, joka paneutuisi vain tähän tehtävään. Syksyllä 1947 asiaa pohdittiin, mutta talous
arvelutti, kun ei ollut Suurkisojen kaltaista taloudellista tukea.
Ratkaiseva hetki oli tasan vuosi (30.6.) Suurkisaviestin kokoontumisesta, kun viisi uskaliasta
suunnistusmiestä kokoontui Olympiastadionille, Helsingin Toverien huoneeseen, tekemään päätöstä 7-miehisen viestin järjestävän kerhon perustamisesta. Suurkisaviestin päävastaavat Jaakko Kahila ja Erkki Pekkanen sekä Suomenlinnan Urheilijoiden Viljo Huhta kirjoittivat nimensä perustamiskirjaan.
Erkki Pekkanen sai tehtäväksi kirjoittaa suunnittelemansa säännöt lopulliseen muotoon ja laatimaan luettelon jäseniksi kutsuttavista miehistä. Parissa viikossa Pekkanen sai valmiiksi
sääntöluonnoksen ja luettelon 21 uudesta kutsuttavasta jäsenestä. Tässä vaiheessa oli varmaa, että mukaan otetaan TUL:n suunnistuksen puuhamiehiä ja kerhosta tehdään suomenkielisten
suunnistajien yhdistys. Kesällä oli jo vihiä siitä, että Helsingin Sanomat tulisivat mukaan kilpailun
taustavoimaksi.
Joulukuun 2. päivänä 1948 pidettiin Olympiastadionilla kokous, johon oli kutsuttu 26 jäsenehdokasta. Kutsutuista 17 pääsi paikalle, mutta loputkin olivat ilmoittaneet liittyvänsä jäseniksi. Kokouksessa "Kaukametsäläiset" sai vahvimman suosion yhdistyksen nimeksi.
Yhdistyksen tehtävänä oli huolehtia Jukolan viestin järjestämisestä Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen hengessä. Yhdistyksen toiminta-alueeksi tuli koko Suomi. Kokouksen tärkein
päätös oli ensimmäisen Jukolan viestin järjestäminen vuonna 1949, kesäkuun 12. päivänä. Kilpailun johtajaksi ja ratamestariksi valittiin Suurkisaviestin vastaavat eli Jaakko Kahila (HS) ja Erkki Pekkanen (HT). Kokouksessa tehtiin myös päätös, että yhdistykseen ei oteta jäseniksi
naisia. Seitsemän uutta jäsentä päätettiin kutsua vuosittain mukaan. Myöhemmin jäsenmäärän ylärajaksi tuli 77.
Ensimmäinen Jukolan viesti täytti odotukset
"Jukolan viestin maine luotiin jo tällä ensimmäisellä kilpailulla: vaativaa suunnistusta. Siitä alkaen
Jukolassa on joukkueilla ollut kahdenlaisia tavoitteita. Parhailla voittaminen, muilla läpi pääsemi-nen. Näin yksinkertaisella tavalla ratkesi köydenveto siitä, pitäisikö Jukolan olla huippujen kilpailu
vai laaja kuntoilutapahtuma eli propagandaviesti, kuten silloin sanottiin", kirjoitti Matti Salmenkylä
1989 ilmestyneessä kirjassa Jukolan viestin tarina 1949-1988.
Jukolan viestin käsiohjelmassa mainittuun kilpailujen päätoimikuntaan kuuluivat Erkki Pekkanen
ja Jaakko Kahila Kaukametsäläisistä, Erkki Saure Aleksis Kiven seurasta, Aaro Laine Helsingin Sanomista, Toivo Pulkkinen ja Allan Kari Suomen Suunnistamisvaliokunnasta. Todettakoon, että Pulkkinen oli TUL:n ja Kari SSL:n edustaja. Järjestäviä seuroja oli yhteensä kymmenen: Helsingin Suunnistajat, Helsingin Toverit, IK Örnen, Korson Kunto, Mellunkylän Kontio, Savion Sampo, Sibbo-Vargarna, Suomenlinnan Urheilijat, Suunta-Veikot ja Tapanilan Erä.
Ensimmäinen Jukolan viesti alkoi kuten Suurkisaviesti: juhlahetki lauantai-iltana Aleksis Kiven
patsaalla, josta suunnistajat kuljetettiin lähtö- ja vaihtopaikoille - tällä kertaa kylläkin autoilla.
Paikasta toiseen edennyt viesti käynnistyi puolilta öin Ruskeasannalta, kiersi Korson kautta Siposeen, jossa risteili Östersundomin maastoissa ja päätyi Tapanilan urheilukentälle.
Sateessa käydyn viestin helpohkot alkuosuudet eivät tuoneet kärkeen suuria eroja, mutta niitä syntyi sitäkin enemmän Östersundomissa. Ankkuriosuuden värikkäiden vaiheiden jälkeen maaliin ehätti ensimmäisenä Helsingin Suunnistajien Eino Huuhka. Helsingin IFK:n Carl-Henrik Fager
pääsi matkaan viisi sekuntia Huuhkan jälkeen, leimasi yhtä aikaa vielä toiseksi viimeisellä rastilla , mutta jäi lopussa lähes viiden minuutin päähän. IK Örnen hävisi voittajalle seitsemän minuuttia, neljänneksi yltänyt ruotsalainen Turebergs IF jo lähes kaksi tuntia.
Ensimmäiseen Jukolan viestiin oli ilmoittautunut 42 joukkuetta, mutta vain 41 joukkuetta lähti sateiseen yöhön. Poisjäänyt joukkue oli Anjalan Liitto ja näin Kymenlaaksosta ei ollut mukana yhtään joukkuetta. Ensimmäisen Jukolan maaliin selviytyi 15 joukkuetta, joista vain
11 alitti kilpailuohjeissa ilmoitetun maksimiajan 15 tuntia. Osuuspituudet vaihtelivat 8,4 ja 12,9 kilometrin välillä. Kokonaispituus oli 76,5 kilometriä ja HS:n voittoaika 11.56.39.
Seppo Bütt
Kaukametsäläinen 117
|
